Helliä Tunteita

First topic message reminder :

//Susihukka Akiran kanssa tänne//

Violet
Harmaa susinaaras makasi Tamin järvenrannassa. Se kasteli tassujaan vilpoisessa vedessä. Violet huokaisi iloisena. Kun Smithy ei ollut jatkuvasti kiinni hänen turkissaan, Violet tykkäsi köllötellä kolmoisjärvillä. Violet nousi ylös ja venytteli hieman. Talvi oli saapumaisillaan, Kessen-vuorten lumisista huipuista päätellen. Violet yhtäkkiä haistoi vieraan koiran.

Akira nyökkäsi, kun toinen halusi myöskin saada perheen. Akira nosti Siriuksen selkäänsä ja haukotteli. "Voimme jäädä yöksi Akemi?"

Violet
"Mikäs siinnä, Shuichi on kutsuttu ylipäällikön... Ei vaan isän puheille, joten täällä onkin sopivasti tilaa." Akemi sanoi. Violet kiitti tätä ja kävi makuulle. Orion ja Hoshi käpertyivät Violetin viereen.

Akira kävi makuulle ja kiitti Akemia. Sirius ja Stella käpertyivät Akiran viereen nukkumaan. Akira haukotteli muutaman kerran ja nukahti.

Violet
Susinaaras painoi päänsä Akiran tassujen päälle ja nukahti itsekkin. Akemi naurahti.
"Kaikkea kanssa..."

Seuraavana aamuna Akira heräsi ja haukotteli. Akira venytteli eikä viitsinyt herättää Violetia. Akira meni hakemaan ruokaa ja tuli pian jänis mukanaan takaisin.

Violet
Naaras heräsi kirkkaisiin auringonsäteisiin. Violet katsoi kun Akira palasi jänis mukanaan.
"Saat syödä tuon itse, sillä minä aion hankkia oman ruokani." Violet sanoi leikkisästi ja nousi ylös. Naaras nuolaisi puolisonsa poskea ennen kun hölkkäsi ulos metsään.

"Kiitos.", Akira sanoi, kun Violet nuolaisi hänen poskeaan. Akira alkoi syömään ja odotti Violetin paluuta. Samaan aikaan Akemi ja pennut heräsivät.

Violet
Pian Violet palasi luolalle, suuri hauki suussaan. Violetin turkki oli vielä märkä kun hän saapui luolaan. Violet tervehti Akemia ja leikki pentujen kanssa. Violet jätti kalan Akemille ja pennuille ja meni takaisin ulos. Myöhemmin Violet palasi takaisin mukanaan suuri näätä.

Pennut ja Akemi söivät kalan ja kiittivät Violetia, kun hän palasi. Akira oli syönyt jäniksensä ja oli mennyt ulos.

Violet
Violet katsoi Akiraa ja hymyili hellästi.
"Mennäänkö yhteen paikkaan? Se on paikka missä kasvoin." Violet kysyi Akiralta.

"Mennään vaan.", Akira sanoi, hymyili ja lähti kävelemään. Akira seurasi Violetia tämän kotipaikalle ja meni sanattomaksi huomattuaan miten kaunista siellä oli.

Violet
Violet katseli ympärilleen ja muisteli aikoja kun oli ollut pieni ja leikkinyt sisarustensa kanssa metsäaukiolla. Siellä oli luola, ja vähän matkan päässä pulppusi pieni puro. Lintujen laulu kuului metsästä ja tuuli puhalsi kevyesti. Violet hymyili Akiralle.
"Kun olin pieni, vanhempani sanoivat että saisin asua täällä kun kasvan isoksi..." Violet sanoi. "Mutta sitten liityin Dysiin, enkä ole käynyt täällä pitkään aikaan."

Akira kuunteli kumppaninsa tarinaa ja nautti auringonpaisteesta. "Tämä on kyllä kaunis paikka.", Akira totesi ja suuteli Violetia hellästi.

Violet
Violet hymyili Akiralle ja huokaisi onnellisena.
"Mitä jos vain jäisimme tänne?" Violet kysyi.

"Sopii.", Akira sanoi ja halasi Violetia. Halattuaan kumppaniaan Akira käveli läheiselle lammelle ja ryhtyi kalastamaan heille päivällistä.

Violet
Narttu katseli sivusta ja meni sitten tekemään pehmeää alustaa luolaan.

Akira sai pyydystettyä neljä kalaa ja seurasi Violetia luolaan. Akira laski kalat maahan ja kysyi Violetilta oliko tällä nälkä.

Violet
Violet pudisti päätään.
"Syön kohta. Haluan käydä yhdessä paikassa ensin... Yksin." Violet sanoi.

Akira alkoi syömään ja nyökkäsi kun Violet sanoi käyvänsä yksin jossain. Violetin lähdettyä Akira kävi nukkumaan. Herätessään Akira kauhukseen huomasi Gyrisen laumalaisten piirittäneen hänet. Kolme koiraa tarttui Akiraan ja he alkoivat raahta tätä alueelleen. Vaikka Akira yritti taistella vastaan hän ei pärjännyt vahvoille koirille.

Violet
Violet poimi pari kukkaa leukoihinsa ja käveli kauemmas metsään. Pian hän saapui aukiolle missä oli suuri tammi. Violet laski haikeana kukat tammen alle ja katsoi taivaalle. Isoveli... Hyvää syntymäpäivää... Violet mietti hiljaa itsekseen. Sitten Violet kääntyi ja lähti takaisin luolalle.

Luolalle saavuttuaan, Violet huomasi Gyriseläiset. Violet hätkähti huomatessaan Akiran joutuneen nalkkiin ja raivo täytti Nartun. Violet ulvahti ja syöksyi läheisimmän suden kimppuun.
"Päästäkää irti, ihrakasat!" Violet raivosi ja jatkoi reuhtomista.

Akira huomasi Violetin ja sai siitä voimaa. Akira riuhtaisi itsensä irti koirien otteesta, Akira hyökkäsi kohti lähintä sutta. Tapettuaan suden Akira iski erään koiran maahan. "Kuka teidät lähetti tänne?", Akira kysyi. "Se oli Yuri herra, upseerimme. Hän toimi Black Satanin toimesta.", koira kertoi.

Violet
Violet murahti ja pari susista pakeni. Violet katsoi pariaan huolestuneena.
"Tunnetko tämän Black Satanin?" Violet kysyi.

"Kyllä, hän on veriviholliseni.", Akira sanoi ja iski erään suden päin puuta. Vihollisten peräännyttyä vähänmatkan päähän Akira kertoi menneisyydestään, Black Satanista ja taistelusta Haibaran kanssa. Akira murisi mainitessaan Black Satanin nimen. Silloin Akira kuuli askelia. Akira näki kahdensadan suden ja koiran lauman seisovan kalliolla ja hyppäävän alas heidän luokseen. Akira tunnisti lauman heti. Valkoinenpaimenkoira käveli heidän luokseen ja tervehti. "Hauska tavata Akira ja neiti, olen Dragon."

Violet
Violet punastui hiukan kun Dragon kutsui tätä 'neidiksi'.
"Ovatko he ystäviäsi, Akira?" Violet kysyi.

"Kyllä, Dragon on pitkäaikaisin ystäväni.", Akira kertoi ja hymyili. Dragonkin hymyili. Akira kertoi kuinka Dragon oli pelastanut hänet ja hänen laumansa Black Satanilta vuosi sitten. "Ne olivat kovia aikoja.", Dragon kertoi.